Carrotmob yhteiskunnallisena liikkeenä

Tutkimus.parvi.fi

< Parvi-journaalin pääsivu

Sisällysluettelo 1 Carrotmob yhteiskunnallisena liikkeenä [versio 20.8.2008] 2 Abstrakti 3 Teksti 4 Johtopäätökset 5 Lähteet 6 Yleiskommentteja

Carrotmob yhteiskunnallisena liikkeenä [versio 20.8.2008]

// Päivitän mikroartikkelia Carrotmob -liikehdinnän edetessä, versio 20.8.2008 //

// I'll update this microarticle during the adaption of Carrotmob in Finland //

//Mikroartikkelin ensimmäinen versio tuotettiin ja siirrettiin kokeilumielessä junassa Jyväskylä - Pasila 20.8.2008 klo 19:22 - 21:52 Mokkula-mobiiliyhteydellä MacBook Pro -tietokoneelta. //

// This micro article is firstable an experiment how to make micro article on the fly on the train in Finland - cons & pros for mobile microarticle will be released //

Abstrakti

Carrotmob on Yhdysvalloissa kesällä 2008 syntynyt konsumerismi-liike, joka levisi nopeasti myös Suomeen. Liikkeen ideana on tarjota yrityksille kepin sijasta porkkanaa. Tavoitteena on koota suuri joukko kuluttajia, kilpailuttaa tietystä tarjouksesta kauppiaita ja valita tarjous, joka on kuluttajien määrittelemästi ekologisesti kestävin tai muutoin kokonaisedullisin. Carrotmob on kiinnostava suuntaus monessakin mielessä: se leviää ensisijaisesti internetin kautta; ei ripustaudu perinteisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin; siihen on helppo osallistua anonyymisti kuluttajana ja onnistunut lopputulos on win-win -tilanne kaikille osapuolille.

Petri: Jos oikeen kunnolla halotaan hiuksia, niin onko win-win kaikille? Onko ympäristöasioiden kannalta hyvä, että tarjouskisan voi voittaa ympäristöasiat nykyisin laiminlyövä toimija?

Petri: Ympäristövaikutuksien merkittävyyttä ja mittakaavaa voidaan kritisoida. Omasta mielestäni hankkeen kehumisessa pitää muistaa, että se on myös oppimisprojekti - pelkkä konsumerismi-käsite ei ehkä korosta tätä tarpeeksi. Se opettaa kansalaislähtöistä organisoitumista, palvelu/tuotesuunnittelua jne.

Teksti

Uusien yhteiskunnallisten liikkeiden tunnuspiirteinä pidetään yleisesti Donatella della Portan ja Mario Dianin (1999, 14) määritelmää. Ne ovat a) epämuodollisesti organisoituneita verkostoja, jotka b) perustuvat jaettuihin uskomuksiin ja solidaarisuuteen, jotka c) mobilisoituvat ristiriitakysymyksistä ja d) käyttävät jatkuvasti eri protestimuotoja.

Carrotmob on tähän asti ollut epämuodollista liikehdintää, mutta osallistakseen siihen ei välttämättä tarvitse jakaa uskomuksia tai solidaarisuutta. Voidaan toki ajatella, että esimerkiksi ympäristöarvot olisivat sellaisia. Mutta riittävä massa ja kokonaisedullinen tarjous voi hyödyttää myös satunnaista kustannustietoista kuluttajaa, kunhan on tietoinen tarjouksen ajasta ja paikasta.

Carrotmobilla ei ole yhteiskunnallista opponenttia, päinvastoin, se neuvottelee optimaalisia, kaikkia osapuolia hyödyttäviä ja luottamukseen perustuvia sopimuksia. Nähtäväksi jää vielä muotojen erilaisuus, mutta lähtökohtaisesti liike on kiinnostunut löytämään optimaalisia ja globaalisti monistettavia toimintatapoja.

Juhana: Jotta sana 'optimaalisia' ei toistuisi, voisiko tässä sanoa: liike on kiinnostunut löytämään globaalisti monistettavia parhaita käytäntöjä.

Eikö Carrotmob ole sitten yhteiskunnallinen liike? Se tähtää ekologisesti kestävään kuluttamiseen ja ajaa samalla tavallisten ihmisten etuja.

Juhana: Olisko tässä mahdollista esitellä jokin väljempi muoto? Miten olisi esimerkiksi yhteiskunnallinen parvi?

Nähdäkseni uusien yhteiskunnallisten liikkeiden määritelmät kaipaisivat ajantasaistamista internetin myötä. Netti ei ole enää hakkerien tai globalisaatioliikkeen spesifi, tekniseen taituruuteen kannustava temmellyskenttä. Esimerkiksi organisoituminen ja mobilisoituminen oli vielä 1990-luvun alussa työintensiivistä, mutta verkkointensiivisyys (Siisiäinen 2002, 20-22) on kasvussa.

Yleinen tietoisuus Carrotmobista levisi Suomessa muutamassa päivässä irc-kanavilla, mikrokanavilla, blogeissa, otsikkosyötteissä, sähköpostilla, podcasteissa, valtamediassa, tekstiviesteillä jne. Rantautumisvaiheessa Carrotmob-lanseeraajat ottivat päävälineeksi netissä helppokäyttöisen ja monipuolisen Facebookin.

Carrotmobin yksi vahvuus on, että se ei vastusta mitään. Päinvastoin se kannustaa kuluttajia ja kauppoja ekologisiin valintoihin ostamalla joukkovoimalla. Liikettä voi pitää monessakin mielessä kouluesimerkkinä normaalista internet-ajan kansalaisvaikuttamisesta. Lisäksi Carrotmobiin ei tarvitse sitoutua mitenkään aatteellisesti. Riittää, että ostaa. Se on turvallinen ja osallistumisen kehtaa näyttää omassa Facebook -profiilissaan.

Petri: Nettiorganisoitumis-casejen joukossa onnistunut "ei vastusta mitää" on harvinaista (Shirky jossain Youtube-videossa). Monesti organisoidutaan vastustamaan - esim. nettisensuurimielenosoitus.

Länsimaisessa yhteiskunnassa yksi yleissuuntauksista on yhteiskunnallisten aktiviteettien väheneminen poliittisessa mielessä ja vastaavasti yksilöllisyyden ja privatismin kasvu. Juhana: Mitä on privatismi? Olisko jotain selkokielistä vastinetta? Internetiä voidaan ajatella identiteettien megapleksinä (identity megaplex). Juhana: jos ei sun oma termi, niin pitäisi kai olla viite? jos oma niin IMHO pitäisi avata tilkkasen tarkemmin kuin alla nimenomaan identiteetti osiota Sieltä löytää poliittisia ja sosiaalisia tarjouksia 24/7 helposti, tilapäisesti ja puolianonyymisti valiten hiirenklikkauksella, kuten ruoka-apukampanjat, www-adressit, blogien kommentointi tai bannerin laittaminen omaan profiiliinsa. Oman yhteiskunnallisen identiteettinsä voi rakentaa uusiksi vaikka kerran tunnissa (Hintikka 2008).

Johtopäätökset

Kiinnostava jatkotutkimuksen kohde on, että valtamedia ehti jo alkaa uutisoida liikkeen rantautumisesta Suomeen ennen kuin vakiintuneet kotimaiset toimijat olivat ehtineet alkaa kotouttaa sitä tai ilmaantua uusia (Helsingin Sanomat 2008, Vihreä Lanka 2008). Juhana: en oikein ymmärrä lausetta.

Entä pyrkiikö jokin taho kehystämään (framing) itsensä virallisesti liikkeen ympärille tai yrittääkö ottaa sen haltuunsa? Voisi kuvitella, että osa vakiintuneista puolueistakin olisi mielinyt kätilöimään kaikkien kaveriksi profiloituvaa liikettä näin kunnallisvaalien alla.

Lähteet

Della Porta, Donatelaa & Diani, Mario (1999) Social Movements: An Introduction. Blackwells: Oxford.

Helsingin sanomat (2008) Käänteinen ostoboikotti kerää joukkoja nyt myös Suomessa. hs.fi/talous/artikkeli/Käänteinen+ostoboikotti+kerää+joukkoja+nyt+myös+Suomessa/1135238747755. Luettu xx.xx.2008.

Hintikka, Kari A. (2008) Pirates in politics –the Internet piracy as individualised politics. Julkaistavana.

Siisiäinen, M. (2002) Yhdistysten nykytila ja kehityksen suunnat. Teoksessa Riikonen & Siisiäinen, M. (toim.) Yhdistystoiminnan uusjako. Opintotoiminnan keskusliitto OK ry, Helsinki.

Vihreä lanka (2008) xxx

Yleiskommentteja

Juhana: Hemmetin hienoa, että oot aloittanut tästä kirjoittamisen heti. Tässä musta kristallisoituu mikroartikkelien nopean reaktion mahdollisuus todella hyvin. Go Ubiq!