Henkilökohtaiset työkalut

Open Data -hankemalli

Tutkimus.parvi.fi

Loikkaa: valikkoon, hakuun

@tommi ehdotti Jaikussa Tutkimusparven kanavalla keikkawikiä. Asia on edennyt ja siitä on puhuttu netin ja wikin ulkopuolella. Tutkimusparven kannalta keikkawiki on yleishyödyllisen Open Data -hankkeen edistämisen pilotoimista. Tälle sivulle kerätään huomioita prosessista. Havaintoja ja ajatuksia jatkojalostetaan yleisemmäksi toimintastrategiaksi erilaisten tietoresurssien avaamisen edistämiseksi.

Voisi kans joskus jutella tuttujen Semantic Web 2.0 hankkeen tyyppien kanssa.

Hankemallin kehittämisellä voisi olla monia yhtymäkohtia Somus-hankkeen kanssa.

Hankemalli

Parvimainen organisaatio ja open source ohjelmistot mahdollistavat aivan uudenlaisen projektimallin. Projektin kustannukset voivat olla niin pienet ja sen luoma yhteishyödyllinen arvo niin suuri (goodwill), että raskasta hallintorakennetta ja rahoitusmalleja ei tarvita. Osallistujat ulosmittaavat hyötyä uuden tietoresurssin hyödyntämisen kautta, oppimisena, sosiaalisten kontaktien muodostamisen (luottamusta syntyy yhdessä tekemällä) kautta, cv/brändiarvon avulla (tähän liittyy, että myös hankkeiden merkittävyys ja näkyvyys voi verkossa olla suurta - jopa globaalia).

Omistajuus- ja sopimusrakenteen ollessa kevyt, pystyvät osallistujat saamaan paljon aikaiseksi suorilla organisaatiorajat ylittävillä sosiaalisilla suhteilla. Hankkeen tukemisen ollessa kevyttä ei yhteistyöorganisaatioidenkaan tarvitse aloittaa suuria hallinnollisia prosesseja pohtiakseen hankkeen tukemista. Sitä voidaan tukea koeluontoisesti ja pilottimaisesti. Avoimen tiedon hankkeelle voi aluksi riittää tueksi pelkästään tietoresurssit, joita hanke jatkojalostaa eteenpäin. Tukija voi siten saada oman tietonsa takaisin jalostettuna. Hankkeen jatkuva tukeminen saattaa kannattaa, sillä voimavaroja vapautuu muuhun, mahdollisesti tuottoisampaan toimintaan.

Oleellista on, että jos primus motor voi luopua suoran rahallisen voiton tavoittelusta (onko tämä gift economya?) voidaan edetä suoraan lopputuloslähtöisesti. Projektin rakenteesta voidaan leikata todella isoja työvaiheita pois. Mm. julkisivun rakentaminen, liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen, rahoitushakemukset, hallintoa jne.

Tietty hankkeet tarvitsevat silti vähän rahoitusta serverimaksuihin ja vapaaehtoistyötä tietojen täydentämiseen. Voisi ajatella, että saadaan luotua niin paljon yleishyödyllistä arvoa ja brändiarvoa, että vaihtokaupat rahoituksen järjestämiseksi hoituvat jotenkin.

Voisi myös ajatella, että tämänlainen hankemalli sopii erityisen hyvin tiedon avaamiseen. Tiedon jakamista ei rajoiteta liiketoiminta tai rahoitussyistä. Jakamishankkeen ei tarvitse elättää jotakin organisaatiota, jolle muodostuisi kiusaus kytkeä itsensä pysyväksi osaksi hanketta.

Oleellista on, että tietoresursseja avaamalla voidaan luoda yhteiskunnallista tieto- ja kulttuuripääomaa ja hyvinvointia. Ja edistää innovaatiotoimintaa. Suoran henkilökohtaisen hyödyn lisäksi yhteishyödyllinen hanke voi lisätä osallistujien mielekkyyden kokemusta muutenkin.

Sekalaisia ajatuksia

  • projektin luokittelu
    • tiedon vapaa jakaminen vs. tiedon vapaa muokkaaminen
    • työmäärät, omistajuus & kestävyys -> rahoitustarve?
    • minkälaisia oletuksia projektin kontribuoijista (mm. a priori? post priori?)
  • arvonmuodostuksen analysoiminen
    • eri toimijoiden epäsuora hyöty
    • ei kilpailevan käyttäjäyhteisön luomista, vaan kehittäjä ja päivittäjäyhteisön
  • hankkeen brändääminen / leimautuminen
    • Tutkimusparven tapauksessa neutraalin maaperän luominen on ollut tärkeää
    • riippuu paljon hanketta eteenpäinvievästä henkilöstä
    • todennäköisesti ei ole hyvä leimautua teknologiaprojektiksi
  • hankkeen kontekstualisoiminen laajempiin kehitystrendeihin
    • projektin myyminen uuden toimintatavan pilotoimisena
    • poliittiset ja liiketaloudelliset kysymykset
  • projektin vaiheet?
  • konsensuspäätöksenteko?
  • teknologia
    • projektimallin sovellettavuus riippuu ohjelmistojen ilmaisuudesta ja soveltamisesta riittävän vähällä vaivalla
    • oikean ihmisen löytäminen asentamaan jokin serveriohjelmisto ja perehdyttämään sen käytössä, saattaa olla kriittinen kontribuutio, jonka kautta päästään eteenpäin
  • miten Parvi voisi edesauttaa pilotoimista ja rahoituksen hakemista?
    • parvilaisten tuki
    • Parven wikin käyttäminen ja tähän projektimalliin (sen edistyttyä) saattaa lisätä hankeidean painoa ja helpottaa toimintatavan kommunikoimista
    • Parvi itse saattaa olla esimerkki projektimallin hyödyntämisestä
  • Parvi voisi tarvittaessa antaa lausunnon projektista
    • hankkeen yleishyödyllisyys ja avoimuus varmaan vaikuttaa Parvenkin motivaation edesauttaa hanketta
  • @tommi:lla on mielenkiintoista kokemusta:
  • tietomassan kerääminen
    • tiedonsaannin sopiminen eri tahojen kanssa
    • tietomassan versiollinen jalostaminen
      • jalostamista tukevat tietorakenteet, käytännöt ja ohjelmistoratkaisut
      • jopa materiaalin skannaaminen kuviksi
  • (kevyt) ohjelmiston speksaus ja vision kiteyttäminen
  • pitäisi perehtyä myös MediaWikin mahdollisuuksiin tietovarantojen keräämisessä ja prototypoimisessa:
  • pitää myös kirjoittaa kilpailutilanneasioista
    • hankkeen käynnistysvaiheessa parhaan tietoresurssin omistajalla on todennäköisesti halu pitää tieto suljettuna
      • esim. lock-in omaan nettiyhteisöön
      • vrt. googlen open social vs. facebook
    • avoimen tiedon hanke muuttaa helposti kentän kilpailijoiden suhteellisia asemia
  • rahoittamattomassa open source -henkisessä hankkeessa tiedotustoiminalla ja medianäkyvyydellä voi olla keskeinen merkitys
  • tämä hanke on lähellä journalismiwiki-hanketta
  • hankkeen onnistuminen saattaa vaatia sosiaalista mediaa sujuvasti käyttävän kriittisen käyttäjämassan saavuttamista
  • community-manager tyyppiselle osaamiselle lienee tarvetta
    • primus motor saattaa myös olla community manager, hänen yhteisötaitonsa ovat tärkeitä
  • avoimen tiedon hankkeita voisi konkreetisti tukea tarjoamalla järjestelmän rahalahjoitusten vastaanottamiseen
  • pysyvyys ja luotettavuus voi olla argumentti yleishyödyllistä toimintamallia vastaa
    • wikiopistossa on hieman kelattu opiston teknistä pysyvyyttä
    • hankkeen toivottavasti kestäessä monia vuosia, kriittinen riippumattomuus avainhenkilöistä saattaa tulla tärkeäksi
  • skeemassa olisi tod. näk. heti alusta hyvä olla mukana tiedon lähde, lisäämispäivä jne. "metatietoja" jotka auttavat tiedon oikeellisuuden arvioimisessa ja jalostamisessa
  • ihmiset
    • saattaa olla, että tämänlainen projektimalli vaatii vetäjältä riittävää teknistä osaamista ja prosessinäkemystä - kykyä ottaa aktiivinen rooli ratkaisun muotoilussa ja tehdä sivistyneitä teknologiavalintoja
      • ehkä tämä on yksi syy, miksi tämänkalta hankkeita on melko vähän
  • on mahdollista, että myös tiedon vapauttamista vastustava toimija (jonka nykyistä asemaa tiedon suljettuus kohentaa) saattaa tulla mukaan prosessiin laimentamaan sitä (tai voi toimia kulissien takana lobbaamassa hankkeen vastustusta)
    • hanke voi kannustaa kehittämään/avaamaan (proprietary) palvelua sellaiselle tasolle, että avoimen tiedon hanke kuihtuu
    • "vapor ware" tiedolle, olisi yksi vastastrategia
  • esikuvien tunnistaminen
    • ilmisesti open library
    • blogilista:n luomisessa on jotakin samankaltaista
  • projektin alkuvaiheilla tuntuu helposti olevan vaikutus hankkeen osallistumisen arkkitehtuuriin (vähän kuin geeniperimä)
  • parvimainen toimintalähtöisyys vs. sopimuslähtöisyys

Linkit

Haettu osoitteesta http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Open_Data_-hankemalli