Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Mikrojournaali
Tutkimus.parvi.fi
Mikrojournaalin toimintalogiikan pohdintaa
Sisällysluettelo |
Mikä on Mikrojournaali?
Mikrojournaali on kokeilu, jossa parven osallistujat voivat yhdessä tai yksin tuottaa lyhyitä tieteellisiä mikroartikkeleita (vaikka vain yhden sivun mittaisia) haluamistaan aiheista. Aiheesta on keskustelu Jaikussa. Tarkoituksena on saada parvilaisten tutkimusta tunnetuksi niin parvessa ja sen ulkopuolella. Mikrojournaali voisi olla siis jonkinlainen helposti lähestyttävä tutkimuskooste Parven tutkimustoiminnasta ja teorian muodostuksesta. Teorian esittelyn lisäksi teoriaan tukeutuvat toimintaympäristökatsaukset ovat mahdollisia ja palvelevat sekä teorian muodostusta, että parvilaisten toimintaa (mm. yhteiskunnallisen murroksen laajuuden hahmottaminen, toimijoiden kontaktoiminen, teorian testaaminen caseilla,...).
Mikrojournaalin artikkelit ilmestyvät määrittelemättömästi ja niiden pituutta, aihetta tai kirjoitustapaa tms. ei olla ainakaan vielä rajoitettu millään tavalla.
Yksittäisen tutkijan kannalta yhteisartikkelit mahdollistavat tutkimusta tukevat teemat, joiden käsittelyyn tutkijalla ei yksin ole mahdollisuutta tai strategisesti tärkeiden monta tutkijaa yhdistävien kysymyksien huolellisen ja systemaattisen käsittelyn. Mikroartikkeliin osallistuminen voi auttaa työstämään omaa viitekehystä. Mikroartikkelit voivat tarjota kollektiivisen työskentelytavan yksinäisen oman väitöskirjan työstämisen rinnalle. Artikkelien työstämisessä voidaan kokeilla uudenlaisia työskentelytapoja. Artikkelia voidaan esimerkiksi työstää iteratiivisesti haastattelemalla joitakin Parven ulkopuolisia tutkijoita.
Olisi hyvä pohtia lisää mikroartikkelien nivoutumista yksittäisen tutkijan toimintaan. Miten ne voisivat olla asettumatta kilpailusuhteeseen tutkijan omien julkaisujen kanssa ja miten ne tukisivat tutkijan omien julkaisujen kirjoittamista ja asioiden hahmottamista olematta turhaa lisätyötä. Alustavasti mikroartikkelin hyvin suppea formaatti vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta. Mikroartikkeleita voisi ajatella jonkinlaisina akateemisen kirjoittamisen puolivalmisteina, joita täytyy jatkojalostaa ja nivoa osaksi suurempia kokonaisuuksia, ennen niiden soveltuvuutta nykyisiin akateemisiin julkaisukäytäntöihin. Mikroartikkeliprojektin rajallisuus ja aloittamisen alhainen kynnys sekä muilta saatu vetoapu voivat tehdä ison tutkimushankkeen etenemisen käsitettävämmäksi ja siten motivoida tutkijaa.
Tutkimusparven kannalta journaalissa voidaan käsitellä teemoja, jotka ovat Parven itseymmärryksen, toiminnan kontekstualisoimisen ja toimintahistorian merkityksellistämisen kannalta oleellisia. Näin ne tukevat Parven toiminnan suunnittelua ja esittelyä ulkopuolisille - jopa rahoitushakemuksien perusteluja.
Myöhemmin, jos ja kun artikkelinraakileita alkaa ilmestymään, päätetään, miten niitä vertaisarvioidaan, missä valmiit artikkelit julkaistaan ja miten julkaisusta päätetään. Journaali voitaisiin julkaista suurelle yleisölle Parven yksivuotissynttäreissä joulukuussa.
Alustava ehdotus olisi, että artikkelin julkaistaisiin samalla lisenssillä kuin tämä wiki eli http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/
Nettijulkaisu
Valmiit "tarkastetut" mikroartikkelit julkaistaan omalla julkaisualustalla (blogi tai CMS), jolla on oma domainnimi (alustavasti microjournal.org, keskustelua käyty täällä). Näin Mikrojournaali voisi olla alusta lähtien avoin myös tutkimusparven ulkopuolisille ja se voisi olla myös heti alusta lähtien monikielinen ja kansainvälinen.
Perusidea on se, ettei julkaiseminen vaatisi mitään pysyvää organisaatiota tms. vaan koko julkaisuprosessi tapahtuisi vertaisarviointien kautta. Ainoa asia joka keskitettäisiin olisi itse julkaiseminen (vai voisiko tämänkin hoitaa ilman keskittämistä?).
Olisi hyvä, että julkaisun yhteydessä olisi myös nettivideo. Voisi olla hyvä päivittää nettivideota palautteiden jälkeen, eli tehdä uusi video lopullista julkaisua varten.
Artikkelikoodi
Jokaisella julkaistulla mikroartikkelilla on oma uniikki koodi, joka koostuu alkuosasta (MICRO, MIC, MA tms.), artikkelin numerosta (mahdollisesti juokseva numerointi) ja kielestä (FI, EN jne.). Koodi voisi olla siis esimerkiksi MICRO #3467 FI tai MICRO #2 EN. Koodi olisi siis samantapainen kuin Thinglink tai RFC.
Artikkelit eri kielillä
Saman artikkelin voi julkaista eri kielillä. Niillä on sama koodi paitsi, että kieliosa muuttuu. Näin julkaisu voisi toimia monikielisesti.
