SOMUS-suunnittelua

Tutkimus.parvi.fi

Keskustelua Somus-hakemuksesta voidaan tällä sivulla käydä suomeksi. Valmiit tekstipätkät kirjoitetaan mieluiten englanniksi, jolla lopullinen hakemus kirjoitetaan.

Sisällysluettelo 1 Hankkeen ydin 2 Caset 2.1 1. Sustainable development in urban planning 2.2 2. Immigration media 2.3 3. Crisis communication 2.4 4. Collaboration swarm 2.5 5. Eduskunta mashupattavaksi 3 Toteutus

Hankkeen ydin

Puuttuuko näistä jotakin?

• julkisen viestinnän muunnos avoimeen osallistumiseen
• avoimet, ketterät, itseorganisoituvat mediakanavat
• kansalaisvaikuttaminen
• mashupit tm. web 2.0 -keinot em. toteuttamiseen
• käytäntöjen ja teknologian kehittäminen avoimien kansalaislähtöisten verkkopalveluiden pysyvyyden takaamiseksi
  • Avoimien ja open sourcea käyttävien yhteisöjen/palveluiden pysyvyys voitas kohtuu helposti taata.
    • Esim. Wikiopistosta olis helppo tehdä täydellinen backup vaikka joka päivä.
    • Jos MediaWikin kehittäminen loppuu, voidaan jatkaa siitä mihin open source yhteisö on jääny.
    • Voisi olla olemassa valmis sopimusmalli ja käytäntö tämmöisen virallisen peilaamisstatuksen saamiseksi
  • Vähentäisi tarvetta luoda valtiollinen ratkaisu kilpailemaan jo olemassaolevan yhteisöllisesti luodun palvelun rinnalle

Caset

Tässä aiehakemuksessa kuvatut caset. Tarvitseeko rajauksia muuttaa?

1. Sustainable development in urban planning

Miten kansalaiset voivat osallistua kaupunkisuunnittelua koskevaan päätöksentekoon? Voidaan tarkastella osallistumista myös laajemmassa mielessä.

Miten kestävä kehitys huomioidaan? Tuoko se tekniselle toteutukselle vaatimuksia? Pitääkö kansalaisia ohjeistaa kestävään kaupunkisuunnitteluun ja miten?

Aiheeseen liittyen:

• kaupunkien omat verkkokanavat
• otakantaa.fi
• Urban Mediator (TaiK: Icing)

2. Immigration media

Miten tuotetaan personoitua, eri kansalaisryhmille suunnattua selkokielistä julkista viestintää?

• maahanmuuttajia koskeva media kaipaa - ainakin Suomessa - hyvin pitkälle erilaisia toimijoita ja välittäjiä eri toimijoiden välille (vrt. vaikka tuore HS-uutisointi Hgin katuväkivallan lisääntymisestä): netti ja parveilu ei vielä sellaisenaan auta --Ubiq
• Juhana: joskus ideoitiin uutiskanavaa, jossa Suomessa asuvat ulkomaalaiset voisivat uutisoida Suomen tapahtumista ja heidän ulkomailla asuvat ystävät ja sukulaiset omien maidensa tapahtumista. Näin saataisiin hyvää lisätwistiä myös siihen, miltä Suomessa tapahtuvat asiat näyttävät muista kulttuureista käsin ja mitkä asiat ylipäänsä ovat uutisoimisen arvoisia...

3. Crisis communication

Miten eri lähteistä tietoa kokoavat itseorganisoituvat verkostot toimivat aktiivisissa tiedontarvetilanteissa? //(vrt. esim. Sampo Pankki - jota ei ehkä tarvitse laskea ihan kriisiviestinnäksi noin kansalaisen kannalta, organisaation kannalta kyllä) //

Pohdittavaa:

• tiedon luotettavuus, vastuut
• tiedon tasot (yksilöllisyys, paikallisuus)

//vrt. Theoretical Framework, Sampo Pankin ongelmat alkoivat hubiutua tällä kertaa Tietokone-lehden verkkoversioon. Isompi kansanosa varmaan ohjautui mm. Hesarin keskustelupalstalle, mutta XSS-haavoittuvuuksien ja -demojen yms. osalta - mikä johti tilanteessa eteenpäin ja Sampon korjauksiin - keskittymää alkoi syntyä Tietokoneeseen.//

4. Collaboration swarm

Millaisia ovat ubi-yhteiskunnan avoimet ja itseorganisoituvat osaamis- ja tuotantoverkostot?

Myös: Tutkimusparven rooli tässä hankkeessa:

• Kommentointia Jaikussa & wikissä
• Tutkimukseen osallistumista (käytännön caset)?
• Voiko hakemuksessa mainita myös osallistujien nimiä?

//Raakiletta (WP1? - Theoretical framework)://

Collective intelligence or swarming is often referred to large voluntary group and its collaboration for example to produce software code (open source), information (Wikipedia) or problem solving (like foresight panels). In such a group the participation, the methods and the results are open, shared and accessible to all, including to those who are not participating. Like open source production model, the openness refers here to the possibility to everyone to utilize the results independent of the level of their personal or organizational contributions. In open development there is for example no academic or copyright-based single-person or -organizational ownership.

Some characteristics of collective intelligence are, that a) all the participants and their contributions are equal b) the formal structure is as bottom-up as possible meaning very light control of hierarcical structures c) the results and final outputs emerge after collective editing, corrections, discussions, possible voting and other group work methods. Thus the process is often self-organizing, iterative process and highly self-repairing and -correcting.

Collective intelligence still lacks of definite or single term. For example James Surowecki defines it as "The Wisdom of Crowds", Howard Rheingold "Smart Mobs" and some call it "hive mind" or "swarm". Don Tapscott uses wikinomics and Jeff Howe crowdsourcing in economics. Pierre-Paul Grassé introduced "stigmergy" to refer collective behavior of termites.

Independent of the term, the main observation is, that a crowd creates averagely better solutions than a single expert. If put some theories of the field together, the collective intelligence needs diversity of opinions - and some of them could be also wrong - and the independence and local or personal exptertise of opinions of participants.

Beside the variety of opinions, collective intelligence needs a hub, which collects the opinions or suggestions for solutions, and suitable tools for collaboration, like internet-based platform with its applications. Without hub and tools the collective intelligence might no be very effective and actually this innovation and production model has got remarkably more popular via internet and its evolution.

5. Eduskunta mashupattavaksi

Nyt eduskunnan tuottama tieto on saavutettavuudeltaan, seurattavuudeltaan ja jatkojalostettavuudeltaan huonoa. Eduskunnan webin mashupattavuuden kehittämisellä (johon liittyy suuri julkisuuspotentiaali) voidaan lisätä SOMUS-hankkeen näkyvyyttä ja siten sen vaikuttavuutta. Eduskuntatalon järjestelmien kehittämisellä olisi suuri esimerkkivaikutus. Se voisi hyvin markkinoidusti saada kansainvälistä huomiota ja profiloida Suomea demokraattiseksi tietoyhteiskunnaksi.

lisää aiheesta käydyssä Jaiku-keskustelussa

Somusissa on tähän mennessä puhuttu enemmän kaupunkinäkökulmasta, mutta monet sovellukset varmaan on skaalattavissa sekä paikallis- että valtakunnan tasolle. --Pirjo

Toteutus

Substanssi-casejen sijaan tutkimus voidaan ryhmitellä toteutustapojen mukaan, esim.:

1) mashupit, syötteet ja muut ajantasaisen netin mahdollisuudet

2) itseorganisoituminen

3) parveilu

(2 ja 3 liittyvät jossain määrin toisiinsa.)

//2-3-raakile yhdeksi caseksi / menetelmäkuvaukseksi - ja aiheena olisi siis tämä viestinnän ajantasaisen viestinnän kehittäminen hallinnon, kansalaisten ja median välillä.

In Somus, one of the research tasks is to offer same open-ended question and problem-solving task to different social discussion forums on the internet. The first is Jaiku, where the Finnish Research Swarm is communicationally located. The second is MuroBBS, popular among internet-savvy younger generations. The third is Suomi24, very popular among common citizens in Finland and the fourth is Arvopaperi, focused on investment issues. The aim is to compare how the problem-solving ideas and the social base of different social internet networks are related.