Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Edu.parvi
Tutkimus.parvi.fi
| Hakemus allekirjoitettu ja lähetetty eteenpäin. Tämä sivu suojattu 27.3.2008, jotta hakemus pysyy lähetetyssä muodossa. Juhana |
Hankkeen taustatietoja:
|
edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa
1. Taustaa
Opetuksen jakaminen avoimesti median avulla on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Esimerkiksi amerikkalaiset huippuyliopistot ovat jo pitkään julkaisseet opetusmateriaalinsa ilmaiseksi verkossa (esim. Berkeleyn yliopisto ja MIT). Sen lisäksi, että opetusmateriaalin verkkojakaminen on helpottanut itse yliopistojen opiskelutoimintaa, koska se on parantanut oppimateriaalin saavutettavuutta niiden omille opiskelijoille, on se mahdollistanut myös opetuksen seuraamisen käytännössä kenelle tahansa kiinnostuneelle. Opetusmateriaalin jakaminen on ollut järkevää myös mielikuvamarkkinoinnin näkökulmasta: oman opetuksen jakaminen on hyvä tapa mainostaa oppilaitosten toimintaa ja edistyksellisyyttä. Se myös viestii oppilaitoksen vahvasta luottamuksesta oman opetuksensa laatuun. Suomessa opetusmateriaalin jakaminen on vielä etupäässä yksittäisten opettajien itsenäistä toimintaa. On kuitenkin oletettavaa, että tulevaisuudessa oppimateriaalin jakaminen ja eri oppilaitosten opettajien vapaaehtoinen ”oppimateriaalin vaihtokauppa” yleistyvät.
Pelkkää oppimateriaalin jakamista ei kuitenkaan kannata nähdä lopullisena päämääränä, sillä mediateknologia mahdollistaa huomattavasti monipuolisemman toimintamallin. Viimeisen puolen vuoden aikana on uudentyyppinen tapa tutkia ja oppia alkanut orastaa Suomessa. Tutkimusparvi ja Wikiopisto ovat esimerkkejä tästä nousevasta trendistä.
1.1 Tutkimusparvi
Tutkimusparvi (http://tutkimus.parvi.fi) on vapaaehtoisten tutkijoiden ja muiden toimijoiden itseohjautuva verkosto, jonka yhtenä motiivina on oman tutkimustoiminnan avaaminen ja jakaminen muille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hyöty tästä on se, että muut kiinnostuneet voivat seurata ja kommentoida tutkimusta alusta lähtien. Näin palautteen anto ja tiedonkulku paranee perinteiseen julkaisun jälkeiseen kommentointiin verrattuna. Lisäksi Tutkimusparven toimijat uskovat kognitiiviseen joukkovoimaan: usean toimijan ryväs saa aikaan parempilaatuista materiaalia yksittäisiä ihmisiä nopeammin (ks. lisää esim. Surowiecki (2004): The Wisdom of the Crowds). Yhtenä esimerkkinä Tutkimusparven toiminnasta on Tutkimusparven avoimessa wikissä Suomen Akatemian MOTIVE-ohjelmaan VTT:n johtamana kirjoitettu hakemus, joka hyväksyttiin toiselle kierrokselle. Myös tämä edu.parvi-hakemus on ollut Tutkimusparvessa kehitettävänä ja kommentoitavana (hakemus löytyy osoitteesta http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Edu.parvi).
1.2 Wikiopisto
Wikiopisto (http://beta.wikiversity.org/wiki/Pääsivu) on Wikimedia-säätiön ylläpitämän Wikiversityn suomenkielinen versio, joka on perustettu tämän vuoden alussa. Wikiopistossa voi kuka tahansa opiskella ja tuottaa oppimateriaalia. Tarkoitus on mahdollistaa ilmainen etä- ja itseopiskelu ja helpottaa opettajien opetuksen valmistelua sillä, että he voivat tätä kautta jakaa ja parantaa kumulatiivisesti yhdessä oppimateriaaliaan. Wikiopiston ”puolueeton maaperä” mahdollistaa helpon organisaatiorajat ylittävän toiminnan, esimerkiksi yhteiskurssien järjestämisen eri oppilaitosten välillä. Wikiopisto syntyi Tutkimusparven käynnistymisen yhteydessä, ja ideaalia olisikin, että näiden kahden instanssin yhteiskäyttö olisi jatkossa erittäin tiivistä. Wikiopistoa voidaan käyttää Tutkimusparven ”oppimiskerroksena”.
2. Parvimainen oppiminen
Ns. avoin parvimainen oppiminen mahdollistaa erilaisten osapuolten yhteistoiminnan siten, että eritasoiset osaajat voisivat toimia yhdessä monipuolisesti ja kokonaisuutta rikastavasti. Avoimella parvimaisella verkko-oppimisella tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintaa, johon ottaa osaa opiskelijoita, opettajia, tutkijoita, alan harrastajia, yritysmaailman edustajia ja muita toimijoita tuoden oman kerroksensa ja näkökulmansa prosessiin. Osa tällaisesta ”parvesta” on mukana toiminnassa ”virallisesti” (esim. opintojaan suorittava opiskelija tai hänen opettajansa), osa taas voi olla mukana vapaaehtoisesti (esim. aiheesta kiinnostunut tutkija tai alasta kiinnostunut, ei vielä opiskelemassa oleva nuori).
Avoin parvimainen oppiminen perustuu sosiaalisen median avulla koordinoitavaan monipaikalliseen ja -alaiseen toimintaan. Keskeisenä yhteistoiminnan synnyttäjänä on sosiaalisessa mediassa tapahtuva horisontaalinen moninapainen tiedonvälitys, jonka avulla eri toimijat saavat tietoa toisistaan. Samalla esimerkiksi tutkimus- ja opetusprosessit voivat edetä samansuuntaisesti ja toisiaan kommentoiden. Oletuksena on, että omien tietojen ja taitojen jakaminen ja opettaminen muille kehittää ja kirkastaa vahvasti myös omaa osaamista, sillä asioiden selvittäminen toiselle edellyttää asian syvällistä ymmärtämistä. Näin ollen opettaminen ja ohjaaminen on hyvä tapa kehittää syvällistä osaamista.
Konkreettisesti avoin parvimainen oppiminen voisi tapahtua esimerkiksi seuraavasti:
- Alan X tutkijaryhmä kirjaa tutkimusprosessiaan omaan avoimeen wikiinsä.
- Saman alan koulutusohjelma ammattikorkeakoulussa päättää järjestää kurssin Wikiopistossa. Yhtenä kurssin tehtävänä on seurata tutkijaryhmän wikiä ja esittää kysymyksiä tutkijoille.
- Tutkijaryhmä kutsutaan myös Wikiopiston kurssille tutoroimaan ja kommentoimaan.
- Kurssille osallistuu myös nuoria alan harrastajia (esimerkiksi jonkin nuorisojärjestön kautta).
- Kurssille osallistuvien ammattikorkeakouluopiskelijoiden toisena tehtävänä on ohjata ja opastaa näitä nuoria harrastajia.
- Alan X yritykset voivat seurata, kommentoida ja auttaa niin kurssia kuin tutkimusryhmääkin.
- Tästä parvimaisesta oppimisprosessista syntyy uusia yhteistyökontakteja ja syvällistä osaamista useassa eri toimijakerroksessa.
2.1 Parvimaisen oppimisen toimintamallin seuraukset ja hyödyt pääkaupunkiseudulla
Tuomalla helposti ja joustavasti yhteen pääkaupunkiseudun media-alan eri toimijoita projektissa kokeiltava toimintamalli edistää Helsingin kaupungin elinkeinostrategian tavoitetta koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta. Toimimalla yhdessä eri osapuolet voivat hyötyä toistensa vahvuuksista ja samalla yhdessä tarkistaa opetuksen sisältöjä ja tavoitteita. Samalla toimintamalli on osa julkisia palveluita, jotka takaavat pääkaupunkiseudun kehittymisen innovatiivisen toiminnan kasvualustaksi ja huippukeskittymäksi. Pilotoitava projekti antaa Helsingin seudun toimijoille tärkeitä kokemuksia joustavasta moninapaisesta yhteistyöstä ja tulosten tiedottamisen kautta edesauttaa toimintamallin käyttöä yleisemminkin pääkaupunkiseudulla.
Parvimaisen oppimisen toimintamalli tukee Helsingin seudun innovaatiostrategian toimenpide-ehdotusta 15: Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tulee yhdessä huolehtia siitä, että korkeatasoiset innovaatio- ja uusyrityspalvelut tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteisinä. Toimenpide-ehdotuksen mainitsema yhteistoiminta mahdollistuu avoimen sosiaalisten mediavälineiden avulla tapahtuvan toiminnan kautta, jossa eri osapuolet voivat osallistua prosessiin omasta näkökulmastaan. Toimintamalli lisää myös innovaatiostrategiassa esitettyä luovien alojen elinvoimaisuuden kehittämistä, koska projektissa olevien media-alan toimijoiden tieto-taidon jakaminen keskenään syventää kokonaisvaltaisesti tämän toimialueen osaamista Helsingin seudulla.
2.2 Parvimaisen oppimisen aiemmat kokeilut Metropoliassa
Edellä mainitun kaltaista parvimaista oppimista on pienemmässä mittakaavassa kokeiltu Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa (syksystä 2008 lähtien Metropolia) esimerkiksi seuraavissa kokeiluissa.
VIDEOS-hanke (http://media.stadia.fi/videos) on hanke, jossa tutkitaan verkkovideon mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamisessa. Hankkeen yhteydessä on myös tutkittu ja kehitetty selaimessa toimivaa avoimeen lähdekoodiin perustuvaa online-videoeditoria. VIDEOS-hankkeessa on ollut mukana erilaisia toimijoita: tutkijoita, opettajia, opiskelijoita, yrityksiä, muita kouluja ja kansalaisjärjestöjä. Mukana olleet opiskelijat ovat olleet vahvasti mukana kehitystyössä, mutta he ovat myös osallistuneet erilaisten muiden ryhmien opetukseen. Esimerkiksi yhtenä osaprojektina oli vuonna 2007 Ruskeasuon koulun vaikeavammaisten opiskelijoiden mediakasvatuksellinen projekti, jossa oli useita Stadian opiskelijoita mukana tutorin roolissa. Kokemukset tämän tyyppisestä monikerroksisesta oppimis-, opetus- ja tutkimustoiminnasta ovat erittäin positiivisia. Eri osapuolet pääsevät osaksi todellista projektia ja erilaisten osallistujien kirjolla on selvä rikastava vaikutus koko prosessiin. VIDEOS-hanke on myös saanut rahoitusta vuoden 2007 toimintaansa Helsingin kaupungin innovaatiorahastolta.
Stadian kurssi Tietotekniikka 3, järjestettiin Wikiopistossa keväällä 2008. Se perustui ajatukseen, jossa kurssin ohjaajat olivat opettaja, tietotekniikan opiskelija ja tutkijaopettaja. Kurssin keskeisenä tavoitteena oli opiskelijoiden tietoteknisen tieto-taidon osaamisen kartuttaminen käytännön toiminnan kautta. Opiskelijat jaettiin ryhmiin ja heille kaikille annettiin tehtäväksi asentaa erilaisia avoimen lähdekoodin palvelinohjelmistoja ja kokeilla näiden muokkaamista. Opiskeluprosessia ohjattiin Wikiopistossa, mutta opiskelijoilla oli myös mahdollisuus sopia ohjaustapaamisia osallistuvien ohjaajien kanssa. Prosessin aikana saatiin useita laajennus- ja parannusideoita kurssin seuraavaan toteutukseen ja sen perustoimintamalli koettiin äärimmäisen hyväksi.
3. edu.parvi-projektin tavoitteet
Edellä mainitut omat kokemukset ja kohdassa 1 esitetty yleinen kehitys kannustavat kokeilemaan monimuotoisempaa parvimaista oppimista. Edu.parvi-pilottiprojektin tarkoituksena on kehittää parvimaista oppimista Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostojen kanssa. Pilotin tarkoituksena on kokeilla käytännössä hajautetun tutkimus- ja oppimisparven toimivuutta edelleen käynnissä olevan VIDEOS-hankkeen tutkimus- ja opetustoiminnan yhteydessä.
Tavoitteena on kerätä kokemuksia monitahoisesta parvioppimisesta ja sen parhaista käytännöistä. Alustava toiminta-ajatus on seuraava:
VIDEOS-hankkeen tutkimus- ja kehitystyön yhteydessä järjestetään laajempi mediatuotantokurssi, jolla kokeillaan uusia kevyen mediatuotannon välineitä (online-editorit, mobiilit live-streaming-lähetykset jne.) käytännön koetuotannoissa. Kurssin oppimistoiminta keskitetään Wikiopistoon ja sille osallistumista ei rajoiteta. Käytännössä kurssi on siis avoin kaikille, mutta kohderyhmänä ovat erityisesti Metropolian opiskelijat ja opettajat sekä Nuorisoasiainkeskuksen mediakeskuksen Hattutehtaan nuoret.
Tarkoituksena on luoda pilotin avulla Wikiopistoon uuden kevyen mediatuotannon moniulotteinen osaamiskeskittymä, joka voisi kurssin jälkeenkin jatkaa tieto-taidon vaihtamista ja nonformaalia oppimista.
4. Projektin tulokset
Projekti tuottaa seuraavat tulokset.
4.1 Parvimaisen oppimismallin ohjeistus ja parhaat käytännöt
Pilottiin osallistuvilta kerättävistä kokemuksista luodaan ohjeistus parvimaisen oppimisen toimintamallista. Laajan levinneisyyden saavuttamiseksi ohjeistus tuotetaan Wikiopistoon.
4.2 Monimuotoyhteistyömalli ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankeisiin
Projektin myötä saadaan kokemuksia tutkimus- ja kehitystyön ja opetuksen yhdistämisestä laaja-alaisempaan ja ennalta määrittelemättömään yhteistoimintaverkostoon. Usein oppilaitosyhteistyön ongelmana on muodollinen ja kankea yhteistyön muodostuminen. Tässä pilotissa koetetaan löytää uusi, nopea ja joustava malli yhteistyön aloittamiseen. Mahdollisimman suuren levinneisyyden saavuttamiseksi monimuotoyhteistyömalli tuotetaan Tutkimusparven wikiin.
4.3 Kaikille avoin kevyen mediatuotannon opetusmateriaalipankki
Pilotin yhteydessä osallistuvat osapuolet keräävät yhdessä kevyen mediatuotannon opetusmateriaalipankin Wikiopistoon. Materiaali on myöhemmin kenen tahansa käytettävissä ja jatkokehitettävänä.
4.4 Mediaopetuksen osaamisklusterin vahvistaminen pääkaupunkiseudulla
Suuri osa VIDEOS-hankkeen ja tämän pilotin osapuolista on vahvoja toimijoita pääkaupunkiseudulla. Pilotin ansiosta pääkaupunkiseudun mediaopetuksen osaajien yhteistyöverkosto vahvistuu ja tietojen ja taitojen vaihto helpottuu riippumatta organisaatioiden virallisista statuksista. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja nuorisotyön mediaopetuksen sisällöissä on huomattavia yhtymäkohtia ja tämä pilotti mahdollistaa uusien roolien ja toiminnan leikkauspisteiden löytämisen. Tuomalla yhteen formaalin ja nonformaalin opetuksen, alan tutkimuksen ja yritystoiminnan pilotissa saavutetaan kauas tulevaisuuteen kantavia yhteistyösuhteita.
4.5 Sosiaalisen median käytön lisääminen ja tunnettuuden kasvattaminen
Pilotilla saadaan uutta näkyvyyttä sosiaalisen median opetuskäytölle pääkaupunkiseudulla. Sosiaalisen median kasvava käyttö mahdollistaa eri oppilaitosten ja muiden tahojen tieto-taidon jakamisen nopeasti ja helposti. Wikiopiston kaltaisten avoimien ja yhteisomistuksellisten ympäristöjen käyttö lisää pääkaupunkiseudun opetus-, harrastus-, yritys- ja tutkimustoiminnan yhteistyömahdollisuuksia ja edistää koulutuksen huippuasiantuntijuuden kehittymistä ja monimuotoisten, joustavien osaamisklusterien syntymistä.
Jatkossa, kokemusten karttuessa parvimaisesta toimintamallista, on mahdollista kehittää pitkäkestoisia kansainvälisiä parvimaiseen oppimiseen keskittyviä hankkeita, joissa eri alueiden toimijat useassa eri maassa voivat kehittää kansainvälistä avointa toimintamallia tutkimukseen ja opetukseen. Esimerkiksi Wikiopisto antaa tälle kehitykselle erittäin hyvän alustan, sillä se on jo nyt kansainvälinen ja sen kehittäminen on käynnissä useassa kymmenessä eri maassa. Edu.parvi-pilotti antaa tämän kaltaisesta tulevaisuuden kansainvälisestä toimintamallista ensiarvoisen tärkeää kokemusta ja tietoa, jota koko pilotin osallistujajoukko voi helposti hyödyntää tulevaisuudessa.
5. Projektin toimijat
Metropolia-ammattikorkeakoulu
Metropolia-ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa sekä tutkimus- ja kehitystoimintansa kautta (VIDEOS-hanke) ja opetustoimintansa kautta (mediatuotantokurssi). Metropolialla on vahva osaaminen toimintalähtöisen verkko-opetuksen kehittäjänä ja hajautettujen yhteistoimintatuotantojen kehittäjänä.
Nuorisoasiainkeskus, Nuorten mediakeskus Hattutehdas
Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen kulttuurisen nuorisotyön Nuorten mediakeskus Hattutehdas on erikoistunut mediatuotantoihin: Free Your Mind radiotoiminta ja lehtitoimitus (ks http://www.freeyourmind.fi tai http://www.yle.fi/free), rap- ja hiphopmusiikkituotanto Helsinki Freedom Records (http://www.myspace.com/helsinkifreedomrecords) ja animaatio- ja editointituotannot.
Hattutehtaalla on erittäin monipuolinen ja vahva mediakasvatusosaaminen ja pitkä kokemus nonformaalin oppimisen mahdollistamisesta, sen vaatimasta ohjauksesta ja toimintarakenteista.
Hattutehtaalla on ollut sen toiminnan ajan työharjoittelijoita Stadiasta. Metropolian ja Nuorten mediakeskus Hattutehtaan kanssa suunnitellaan pitkäaikaista yhteistyötä opetuksen, opiskelijoiden harjoittelupaikkojen ja toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimusparvi
Tutkimusparvessa on useita verkko-opetuksen asiantuntijoita, sosiaalisen median tutkijoita ja audiovisuaalisen median tulevaisuuden kehittäjiä. Tutkimusparven sosiaalisesta av-mediasta kiinnostuneet toimijat ottavat osaa projektiin ja Tutkimusparvi toimii eräänlaisena tutkimuksellisena ulottuvuutena Wikiopiston mediatuotantokokonaisuudelle. Tutkimusparvi auttaa myös hankkeen tiedottamisessa ja tulosten levittämisessä sosiaalisen median avulla. Tutkimusparven toimijoista projektiin omasta näkökulmastaan osallistuu toimijoita esimerkiksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja Helsingin kauppakorkeakoulusta.
VIDEOS-hankkeen yhteistyöverkosto
VIDEOS- hankkeen yhteistyöverkoston jäsenet osallistuvat omasta näkökulmastaan hankkeeseen kommentoimalla, auttamalla ja tutoroimalla heidän omasta näkökulmastaan keskeisissä tiedollisissa, taidollisissa ja teknisissä asioissa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. YLE, Elisa, m-cult ja VTT.
6. Aikataulu ja toimenpiteet
Elokuu 2008
Projekti käynnistyy elokuussa ideointityöpajalla Metropoliassa. Paikalla ainakin Metropolian ja Nuorisoasiainkeskuksen ihmisiä (opettajia, opiskelijoita, henkilökuntaa ja mediakeskuksen nuoria). Työpaja on avoin kaikille ja siitä ilmoitetaan avoimesti yhteistyötahoille.
Syyskuu 2008
Mediatuotantokurssin valmistelua. VIDEOS-hankkeen toimijat ovat päävastuussa teknisestä valmistelusta ja Nuorisoasiainkeskus hankkii tiedot Lokaviikkojen eri tapahtumista. Lokaviikot 2008 on laaja yhteishanke monitaiteisen, katu-, populaari- ja korkeakulttuuria yhdistävä, ympäri kaupunkia näkyvä festivaali, jonka ohjelma muodostuu nuorten omista tuotannoista, taidelaitosten ja nuorten yhteistyöprojekteista sekä eri toimijoiden nuorille suunnatusta tapahtumatarjonnasta. Festivaalin päätapahtumat sijoittuvat viikolle 42. Viikko on osin koulujen syyslomaa ja tarkoituksena onkin tavoittaa paitsi koululuokkia, myös vapaa-aikaansa viettäviä nuoria.
Lokakuu 2008
Mediatuotantokurssi alkaa. Lokaviikot 2008 -tapahtuman yhteydessä järjestetään ensimmäinen yhteinen hajautettu kevyt mediatuotanto Helsingissä. Tarkoitus on tuottaa hajautetusti ja mobiilisti mediamateriaalia eri puolille Helsinkiä levittäytyneestä tapahtumasta. Vaikka tuotannossa on vahvasti mukana Metropolia ja Hattutehdas, se on avoin myös kaikille muille kiinnostuneille.
Marraskuu 2008
Mediatuotantokurssi jatkuu. Yhteisten kokemusten ja osallistujakyselyjen perusteella tuotetaan oppimateriaalia ja konseptoidaan kevyen mediatuotannon hyviä käytäntöjä. Tähän prosessiin osallistuvat kaikki projektin osapuolet ja siihen on mahdollista liittyä myös tämän yhteistyöverkoston ulkopuoleltakin. VIDEOS-työryhmä ottaa huomioon kehitystyössään tuotannossa ilmenneitä huomioita ja parannusehdotuksia.
Joulukuu 2008
Mediatuotantokurssi jatkuu. Kurssilaiset tekevät jatkotuotantoja ja oppimateriaalia. VIDEOS-työryhmä kerää lisää palautetta kurssilaisilta. Yhteistyöverkostolta kootaan kokemuksia parvimaisesta oppimismallista.
Tammikuu 2009
Mediatuotantokurssi päättyy. Kevyen mediatuotannon opetusmateriaalipankki viimeistellään Wikiopistossa itseopiskelupaketiksi.
Helmikuu 2009
Projektin kokonaiskokemusten perusteella kootaan Parvimaisen oppimismallin ohjeistus ja parhaat käytännöt.
Maaliskuu 2009
Projektin kokonaiskokemusten perusteella mallinnetaan monimuotoyhteistyömalli ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankeisiin.
Huhtikuu 2009
Projekti päättyy. Projektin tuloksista tiedotetaan ja ne levitetään yhteistyöverkoston avulla. Verkoston yhteistyön oletetaan kuitenkin jatkuvan ja joiltain osin jopa vakiintuvan jatkuviksi käytännöiksi.
7. Projektin budjetti 2008-2009
- Henkilöstökulut sivukuluineen
- Projektipäällikkö (30 € * 400 h) 12 000
- Opettajat (30 € * 400 h) 12 000
- Tekniikka- ja tutkimusasiantuntijat (30 € * 400 h) 12 000
- Opiskelija-assistentit (12 € * 500 h) 6 000
____________________________________
- Henkilöstömenot yhteensä 42 000
____________________________________
- Muut menot
- Laitteet ja tietoliikenne 4 000
- Tiedotus 2 000
- Matkat 1 000
____________________________________
- Muut menot yhteensä 7 000
____________________________________
- Kaikki yhteensä 49 000 €
_____________________________________
