Haastattelut julkishallinnon edustajille

Tutkimus.parvi.fi

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tehdää parvimaisesti organisoitu asiantuntijoiden haastattelu teemoista, jotka liittyvät Somus-hankkeeseen ja tukevat pilotti-mashuppien suunnittelua. Tämä wikisivu toimii työtilana tutkimuskysymysten määrittelyyn, metodologian kehittelyyn ja parvimaisesti organisoitujen haastatteluiden koordinointiin.

Jos ei wikitä, niin näihin ja muihin kysymyksiin voi nopeasti kommentoida Jaikussa http://jaiku.com/channel/somus/presence/51673802

Julkishallinnon lisäksi haastatellaan mm. opettajia, Somus-tutkijoita ja maahanmuuttajia.


Sisällysluettelo

Johdanto

Projektisuunnitelmassa haastattelut mainitaan "WP4 kenttätutkimukset" yhteydessä: Kenttätutkimuksissa testataan mashup palveluita tosielämässä eri käyttäjäryhmillä (ainakin koululaisryhmillä ja maahanmuuttajilla). Tutkimusmenetelminä käytetään haastatteluita, focus-ryhmiä, verkko- ja mobiilipäiväkirjoja ja prototypointia.

Lopulliset pilotit ja tutkimus vaativat, että toteutettu mashup-palvelu A) vastaa kansalaisten (valittu kohderyhmä) odotuksiin ja tarpeisiin B) vastaa hallinnon (yhteistyössä mukana oleva organisaatio) odotuksiin ja tarpeisiin C) toimii teknisesti.

Projektin alussa jo ennen minkään mashupin toteutusta tehdään haastatteluja julkishallinnon edustajille, jotta voidaan selvittää mille palveluille olisi julkishallinnon näkökulmasta eniten tarvetta. Vastaavalla tavalla kartoitetaan myös valittujen kansalaisryhmien tarpeita ja näkemyksiä. Haastattelut ovat osa koko hankkeen aikana toteutettavien palveluiden suunnitteluprosessia. Haastatteluiden tulokset raportoidaan erillisessä konferenssijulkaisussa.


Tavoitteet

Ensisijaisesti haastatteluiden avulla kartoitetaan julkisen sektorin tarpeita ja tehdään vaatimusmäärittelyt tutkimushankkeen piirissä tehtäville pilotti mashupeille. Samalla haastattelut toimivat myös osana somus-hankkeen myyntiprosessia ja niiden kautta voidaan löytää parhaat julkishallinnon yhteistyötahot. Haastatteluiden tuloksena syntyisi:

  1. Julkishallinnon näkökulmasta tehdyt vaatimusmäärittelyt pilotti-mashupeille (3 kpl). Tekninen kehitystyö voidaan toden teolla käynnistää vasta, kun sekä julkishallinnon että kansalaisryhmien edustajia on tavattu ja molempien vaatimusmäärittelyt on kirjattu.
  2. Kontakteja Somus-projektille (virastoja, tms. jotka haluavat avata datahanoja ja olla muuten yhteistyössä kanssamme)
  3. Julkaisu esimerkiksi ePart 2009 konferenssissa.
  4. Metodologinen runko parvimaiselle tiedonkeruulle ja jatkojalostamiselle (monta haastattelijaa, monta haastatteluiden tulkitsijaa)
  5. Julkista materiaalia haastatteluista (esim. yhteenvedot, nauhoitukset ja videoleikkeet) "Mitä julkishallinnon edustajilla on sanottavaa netin hyödyntämisestä?".
Todettiin, että ePart konferenssin dedis tulee liian nopeasti. Mikä olisi hyvöä foorumi ja julkaisun fokus, kuka lähtee mukaan kirjoittamaan?--Apoikola 23. helmikuuta 2009 kello 19.26 (EET)
Onko parvimainen tiedonkeruu edelleen voimassa oleva tavoite, onko suunnitelmaa sen toteuttamiseksi? Useampia haastattelijoita? --Pirjo 2. maaliskuuta 2009 kello 17.03 (EET)


Tutkimuskysymykset

Haastattelututkimuksen aihe on vielä avoin, tässä ehdotuksia

  • Eparticipationin nykytila tai miten se koetaan tällä hetkellä julkisella sektorilla
  • Verkon kautta tapahtuva vuorovaikutus kansalaisten kanssa (onko verkon kautta tapahtuva vuorovaikutus sama kuin eparticipartion)
Viitekehyksenä voisi käyttää vaikkapa SADe-hankkeen raportista poimittua jakoa (s. 85), jossa eDemocracy koostuu: eConsultation, eParticipation ja eEmpowerment. Suomeksi nämä ovat kuuleminen, osallistuminen ja vaikuttaminen/voimaannuttaminen. Sinänsä Somus-projekti ei käsittääkseni keskity vain osallistumiseen vaan vahvasti myös voimaannuttamiseen ja toisaalta kokonaan eDemokratian ulkopuolella oleviin palveluihin, joissa kansalaiset ja julkishallinto auttavat toisiaan välittämällä ja jalostamalla informaatiota ilman suoraa viitettää demokratiaan (eli mihinkään päätöksentekoprosessiin).--Apoikola 23. helmikuuta 2009 kello 19.26 (EET)
  • Datan avoimuus, miksi avata tai olla avaamatta
Laajemminkin mitä esteitä tai haasteita on uusien palveluiden käynnistämisessä ja toisaalta millainen olisi visio Somus-kontekstin osalta täydellisestä maailmasta?--Apoikola 23. helmikuuta 2009 kello 19.26 (EET)
  • Sosiaalinen media julkishallinnon näkökulmasta
  • Kansalaisten kanssa tapahtuva vuorovaikutus ylipäänsä: Tutkimushankkeen keskeiseen "vuorovaikutus kansalaisen kanssa" teemaan taustatiedoksi pitäisi selvittää, millaisia ne kansalaiskontaktit ylipäänsä (myös verkotta) ovat kullakin taholla ja millaisia odotuksia, tarpeita ja kokemuksia tällä vuorovaikutuksella on viime aikoina havaittu olevan (sekä hallinnon että kansalaisten suunnasta). Näitä hallinnon edustajien näkemyksiä odotuksista ym. voisi sitten peilata kansalaisten haastatteluissa kartoitettaviin kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin -> miten osapuolet näkevät toisensa?
Olisiko tämä niinkuin vuorovaikutuksen nykytilan tarkastus, jotta voidaan myöhemmin verrata millaisia muutoksia jokin uusi mahdollisuus tuo tähän itse asiaan eli vuorovaikutukseen? Itse olen mm. palautejärjestelmien kohdalla pohtinut, että miksi julkishallinnon organisaatiot oikeastaan keräävät palautetta?
  • Kansalaisten kuuleminen eri muodoissaan (netti/mobiili) ja sen vaikuttavuuden osoittaminen
Varmaan sitten todellisissa valittavissa caseissä pitää tehdä kunnon lähtötilan kartoitus, jotta voidaan pohtia uuden luulemisen/vuorovaikutuskeinon vaikuttavuutta. Nyt haastatteluvaiheessa voisi tietysti kalastella jotain anekdootteja, kokemuksia ja odotuksia liittyen tähän vaikuttavuuteen.--Apoikola 23. helmikuuta 2009 kello 19.26 (EET)
  • Kansalaisten keräämän ja tuottaman informaation mahdollisuudet julkisella sektorilla (crowdsourcing)
  • Datavirtojen (otsikkosyötteet, nk. fiidit etc.) mahdollisuudet ajantasaisessa ja hajautetussa viestinnässä
  • Erilaiset erityistilanteet toistuvista vesikriiseistä Bangkokin lentokentän viestinnän epäonnistumiseen Finnairilla

Auli: Haastatteluteemat/kysymykset kannattanee ryhmitellä niin, että alussa on taustoittava osio (siihen sopisi noista ylhäällä olevista esim. kohdat sosiaalinen media julkishallinnon näkökulmasta ja kansalaisten kanssa tapahtuva vuorovaikutus yleensä), joka käydään läpi kaikkien haastateltavien kanssa. Sen jälkeen ehkä tarkemmin haastateltavan taustaorganisaation tilanteen kartoitus: millaista dataa, millaisia kontakteja, millaisia aiheita (joihin kansalaisten toivotaan osallistuvan), millaisia tarpeita, intressejä ja esteitä. Näiden kahden pohjalta muodostuu käsitys paitsi hallinnonalan yleisestä "kansalaisosallistumisen ja sosiaalisen median näkökulmasta" myös siihen liittyvästä konkretiasta. Kolmas osio voisi sitten vaihdellakin haastateltavista riippuen, sen mukaan, mikä on mielekästä: siinä voisi syventää yhä lähemmäs todellisia / toteutettavia sovelluksia tai sitten kartoittaa vuorovaikutusteemaa, ehkä mennä koululaisiin, maahanmuuttajiin ja erikoistilanteisiin asti - tai pysytellä yleisemmällä ja periaatteellisemmalla keskustelun tasolla. Mielestäni tällaisen kolmiosaisen, temaattisen haastattelun saisi pysymään ajallisesti n. tunnissa. Hyvin rajoissaan pysyvät teemat auttavat myös analysoinnissa ja ylipäänsä haastatelutilanteessa. Mielestäni parempi selkeästi rajatut teemat kuin yritys saada kaikki mahdollinen tiedoksi, ja teemojen rajaus pitäisi tulla sieltä meidän hakemuksen rajauksista - ettei selvitetä ja kuvitella haastateltavan kanssa kaikkea mahdollista, mitä saataisiin aikaan naittamalla instanssin tietovarannot ja sosiaalinen media.--Aharju 1. maaliskuuta 2009 kello 20.13 (EET)

Aikataulu

Haastattelut ovat ensimmäinen askel pilotti-mashuppien suunnittelussa ja siten ne on saatava tehtyä nopeasti, jotta muita osa-alueita projektissa voidaan edistää.

Haastatteluita on nyt alettu buukkaamaan ja kalenteri buukatuista ja avoimista haastatteluajoista löytyy täältä.

Haastatteluita tehdään Hallinnon työpajaan kutsutuille, sekä muille kiinnostuneille tahoille.

Alustava haastateltavien tahojen lista löytyy google-docsista. Lista sisältää Sous-hankkeen ulkopuolisten henkilöiden yhteystietoja, joten sinne on pääsy tällä haavaa vain tutkijoilla.

Menetelmät

Ideana on, että tutkimusaihe on eparticipation ja tutkimusmenetelmä on myös eparticipation-henkinen. Tässä tapauksessa esim. suurin osa haastattelijoista voisi olla harrastusmielessä liikkeellä tutkimusta tekemästä, jolloin he osallistuvat tieteen tekemiseen mielenkiintonsa takia eivätkä työvelvollisuutensa takia, jolloin tutkimukseen osallistuminen olisi itse asiassa yhteiskunnallista kansalaisosallistumista verkkovälitteisesti. E-participation on siis myös metodologinen lähtökohta. Informantit eivät ole silloin vain objekteja, vaan aktiivisia osallistujia.

Ehdotettuja tutkimusmenetelmiä:

  • Design-tutkimus: Design-tutkimuksessa kehitetään jotakin (esim. kansalisten ja hallinnon välistä vuorovaikutusta), tutkija luo hypoteesit tai design-periaatteet, kehitettävästä asiasta tehdään "design" jota testataan ja sovelletaan käytännössä, samalla rakennetaan teoriaa eli etsitään selityksiä, tämä muodostaa design-syklin, jota voidaan toistaa useita kertoja. Jaikukannu Design-tutkimuksesta
  • Teemahaastattelu (puolistrukturoitu haastattelu): Haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin eli useampia aihepiirejä on määritetty, mutta kysymyksillä aihepiirien sisällä ei ole tarkkaa muotoa.

Välineet

Tässä listaan pään selvittämiseksi, mitä kaikkea välineistöä olen ajatellut, että koko haastattelurumbassa voisi hyödyntää.

Tallennus:

Skype puhelinhaastattelun tallennus:

  • Ilmainen CallGraph skype (windows) plugin mahdollistaa puheluiden nauhoittamisen suoraan mp3 formaattiin.

Julkaisu:

  • Kalvot: Julkiseksi soveltuvat ideat muokataan Slideshare kalvoiksi ja listataan Owela-tunnuksen alle.
  • Audio: Haastateltavien luvalla joitakin pätkiä haastatteluista voidaan julkaista podcastina vaikkapa Somuksen blogissa
  • Julkaistavaksi tarkoitetut videoklipit laitetaan Vimeoon ja upotetaan Somuksen blogiin.
  • Owela dokumentit: Somukselle tehdään oma Owela työtila, johon voidaan laittaa tutkimusryhmäläisten ja organisaatioiden edustajien käyttöön kaikki materiaali upottamalla Slideshare kalvoja videoita, audiota ja kirjoittamalla tekstiä.

Koordinointi

Täällä wikissä tehdää haastattelurungon, teemojen, kysymysten, menetelmien yms. kehitys ja esikoordinoidaan haastattelut 2-5 eri puolilla maata olevan haastattelijan kanssa (yhteensä esim. kymmenkunta haastateltavaa). Haastattelijoiden koordinointi kokonaisuudessaan tapahtuu parvessa verkon työkaluja hyödyntäen.

Haastattelijat tekevät ennalta sovitun kaavan mukaisesti itsenäiset haastattelut ja raportoivat se. ne voidaan vetää yhteen pakettiin artikkeliin.


Haastatteluprotokollaa

Haastatteluja varten kehitetään ensin tehokas protokolla. Ennalta mietitty protokolla mahdollistaa sen, että haastatteluaineistosta voidaan tehdä tieteellisiä julkaisuja. Samalla pyritään kuitenkin siihen, että haastatteluiden pohjalta tehdyt yhteenvedot/videot/nauhoitukset toimivat myös itsenäisinä journalistisina tuotoksina asiasta kiinnostuneille.


Otetaan yhteyttä sähköpostitse, esitellään muutamalla sanalla Somus-hanke ja haastattelutapaamisen päämärät. Soitetaan ja buukataan haastatteluaika


  • Esikonseptointi kts. kohta Videoklipit -> tuloksena valmistautuminen haastatteluun, intro video ja vähintään yksi idea

Kehitetään etukäteen kevyellä konseptitasolla ainakin yksi haastateltavan organisaatiolle sovitettu mashup idea. Palvelun ideoinnissa seurataan mashupkehystä eli identifioidaan palvelun tarkoitus (miten se muuttaa kansalaisten ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta ja mihin muuttuneella vuorovaikutuksella päästään tai pyritää), palvelun käyttäjät (kansalaiskäyttäjät ja hallinnon edustajat) sekä tiedon lähteet (kansalainen tiedon lähteenä, viranomainen tiedonlähteenä ja ulkopuoliset tiedonlähteet).

Poistin idean ns. slideshow-proton tekemisestä tässä vaiheessa, se soveltuu myöhempään vaiheeseen--Apoikola 23. helmikuuta 2009 kello 22.01 (EET)

Keskustellaan noin tunnin verran ennalta määrättyjen teemojen pohjalta. Teema-haastattelun loppupuolella käydään läpi ennakkoon kehitetty mashup konsepti ja kerätään palautetta siihen. Haastattelun aikana haastattelija kirjaa muistiin merkittävimmät haastattelussa esille nousseet asiat. Haastattelun jälkeen käydään suullisesti haastateltavan kanssa läpi täkeimmät haastattelun aikana esiin nousseet asiat ja nauhoitetaan näistä lyhyt noin 5-10 minuutin tiivistelmä. Kysytään haastateltavalta, saako kyseisen tiivistelmän julkaista podcastina (vain ääni) tai vidcastina (video). Haastateltavalta kysytään muiden hänen organisaatiossaan työskentelevien henkilöiden yhteystietoja, joilla saattaisi olla aihepiiriin liittyvää tietoa, mielipiteitä ja vaikutusvaltaa (esim. päättävässä asemassa oleva henkilö, juridisia seikkoja tunteva henkilö, teknistä osaamista omaava henkilö, suoraan ideoitua mashuppia työssään mahdollisesti käyttävä henkilö jne..)


  • Raportointi -> blogiartikkeli (slideshow-proto + tiivistelmävideo/tiivistelmänauhoitus + editoitu versio haastattelumuistiosta)

Haastattelu videoidaan tai nauhoitetaan kokonaisuudessaan haastateltavan suostumuksella tutkijaryhmän käyttöön. Koko haastatteluaineistoa ei litteroida, vaan siitä kirjoitetaan lyhyt noin yhden arkin muistio. Haastateltavalta kysytään lupaa tiivistelmän julkaisuun tutkijaryhmän blogissa. Haastattelun aikana esille nousseista konseptiideoista parhaat jalostetaan ns. Slideshow-protoasteelle.


  • Keskustelu -> tuloksena blogiartikkeliin paljon kommentteja laajemmalta joukolta

Jokaisesta haastattelusta kootaan jatkokeskustelun pohjaksi Owela-alustalle paketti, joka sisältää A) Esikonseptin slideshow-proton B) Haastattelumuistion tekstimuodossa C) Tiivistelmähaastattelun videona tai podcastina X) mikäli haastattelun aikana on noussut esille kokonaan uusi parempi mashup idea tehdään siitä slide-show proto. Tämä paketti julkaistaan tutkimusryhmän sivuilla (tai vaikka tutkimusparven sivuilla) niiltä osin, johon haastateltava on antanut luvan. Kokonaisuudessaan paketti julkaistaan rajatulle ryhmälle owela-alustalla. Owelaan kutsutaan keskustelemaan: A) haastateltu henkilö B) haastatellun nimeämät muut henkilöt hänen organisaatiostaan C) Somus-tutkimusryhmän jäsenet Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Parvesta.

Jos kutsutaan keskustelijoita Parvesta, ympäristö on periaatteessa avoin kaikille halukkaille. Ilmeisesti tässä halutaankin lähinnä rajata sitä, että kaikki aineisto ei näy suoraan koko maailmalle kuin rajoittaa osallistujia tiukasti. Olisiko mahdollista, että Owelaan laitettava aineisto olisi sellaista, että haastatellut pääsisivät näkemään sitä organisaatiorajojen yli? Vai onko oikeasti tarpeen tehdä jokaista haastattelua varten oma osionsa Owelaan, mikä menee käytännössä jo vähän työläämmäksi? --Pirjo
Ehdottomasti suosin yhtä keskustelualuetta, jossa eri pilottiehdotuset ovat ideoita, joista voidaan puhua yli organisaatiorajojen. Vielä parempi tietysti olisi, että kaikki voitaisiin käydä täysin avoimesti. Loppupeleissä tämä täytyy kysyä haastateltavilta itseltään. Voiko Owelaan upottaa videota... voi kai jos se on WP-alustalla.--Apoikola 23. helmikuuta 2009 kello 20.29 (EET)
  • Jälkikonseptointi -> kaikki kehityskelpoiset ideat yhdenmukaisessa formaatissa

Vedetään yhteen kaikki haastattelun ja keskustelun aikana saadut huomiot ja päivitetään paras slideshow-proto vastaamaan saatua palautetta. Tehdään visuaalisen proton rinnalle tekstimuotoinen esittely.

  • Jatkopäätös -> päätös siitä mitkä mashupideat valitaan pilotointivaiheeseen

Arvioidaan tutkimusryhmän kanssa kannattaako nimen omaan tämän haastatellun organisaation kanssa lähteä tekemään pilottia Somus-hankkeen parissa. Kriteereitä ovat A) löytyykö mashup idealle myös kiinnostunut kohderyhmä kansalaisten parista B) kuinka hyvin idea soveltuu tutkimushankkeen teemoihin ja tavoitteisiin C) kuinka joustavaa on yhteistyö haastatellun organisaation kanssa (esim. kuinka helposti saadaan tarvittava data) D) kuinka paljon resursseja vaatii tekninen toteutus.

  • Vaatimusmäärittely -> pilotointiin valituille ideoille tehdään vaatimusmäärittelyt

Koostuneesta materiaalista tehdään käyttäjien kanssa yhdessä vaatimusmäärittelyt, joiden avulla tekninen toteutus voidaan aloittaa.

Videoklipit

SOMUS tutkimusprojektin puitteissa teemme haastatteluita mm. julkisen sektorin organisaatioille, kansalaisryhmille ja tutkijoille. Haastattelut ovat akateemista tiedon keruuta vietynä aavistuksen journalistisempaan suuntaan. Ennen kutakin haastattelua haastattelija kuvaa lyhyen intron haastatteluun ja haastattelun lopuksi kuvataan yhdessä haastateltavien kanssa loppuyhteenveto. Videoiden tavoitteena on saada haastatteluiden pääsisältö ja viesti leviämään mahdollisimma laajalle.

Intro- ja yhteenvetovideot varten tehdään etukäteen yksinkertainen storyboard:

Intro:

  • Kiinnostuksen herättäminen (ketä ollaan menossa haastattelemaan)
  • Johdatus aiheeseen (jotain uusia tiedonpalasia SOMUS-hankkeesta)
  • Haastattelun teemat (ennakkotietoja haastateltavasta)
  • Tärkeimmät kysymykset, mitä tullaan esittämään

Yhteenveto:

  • Vieraiden esittely ja kiittäminen haastattelusta
  • Haastattelun päätulokset teemoittain
  • Ideoiden kiteytys
  • Loppuyhteenveto ja jatkotoimet 
Introvideo ennen Ulkoministeriön haastattelua
Introvideo ennen ympäristö.fi haastattelua
Ennen oikeusministeriön haastattelua ei tehty Introvideota :(

Haastattelurunko

Tässä on nyt toinen iteraatio haastattelurungosta. Vanha runko ja siihen liittyvä keskustelu on siirretty keskustelusivulle http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Keskustelu:Haastattelut_julkishallinnon_edustajille

TÄTÄKIN VERSIOTA SAA KOMMENTOIDA!!


Haastattelut toteutetaan parihaastatteluita se. paikalla aina kaksi haastateltavaa, joilla on omat näkövinkkelinsä aiheeseen. Mahdollinen parivaljakko voisi olla esimerkiksi verkkopalveluiden sisällöstä vastaava henkilö ja enemmän tekniikasta vastaava henkilö. Tämä kokoonpanoehdotus ei kuitenkaan ole sitova, vaan tärkeintä on toisiaan täydentävät näkökulmat ja kiinnostus verkon välityksellä tapahtuvaan kansalaisten, median ja hallinnon väliseen vuorovaikutukseen.

Haastattelu koostuu esittäytymisen ja johdannon jälkeisistä kolmesta teemasta sekä loppuyhteenvedosta ja mahdollisesta yhteenvedon videoinnista. Varsinaisen haastatteluosion aluksi (Teema 1.) käydään taustatietokeskustelu, jolla kartoitetaan mm. olemassa olevia vuorovaikutusprosesseja ja niihin liittyviä muutostarpeita. Sen jälkeen käsitellään julkishallinnon organisaatiota datan lähteenä (Teema 2.). Viimeisessä teemassa (Teema 3.) keskitytään palveluihin. Palveluiden ideointi ja konseptien käsittely pidetään haastatteluissa mahdollisimman epäteknisenä ja tarvelähtöisenä.


Alustus

  • Haastattelijan esittäytyminen
  • Haastateltavien esittäytyminen (organisaatio, roolit, taustat)
  • Somus: tavoitteet ja avoimuutta korostavat menetelmät (mm. se että haastattelu on osin journalistisella otteella tehty, jotta mahdollisimman moni tutkijoista jaksaa sen kuunnella)
  • Haastattelu kestää noin tunnin ja vartin, haastattelut videoidaan ja nauhoitetaan ja niistä tehdään kijallinen yhteenveto
  • Kerätty materiaali on oletuksena luottamuksellista ja vain tutkimusryhmän käyttöön, mutta toivomme, että haastateltavan suostumuksella voimme myöhemmin julkaista valittuja osia (esim. tiivistelmä, valokuva, valittuja äänikommentteja tms.) kaikesta julkaistavasta pyydämme kuitenkin erikseen luvan haastateltavilta.
  • Mainitaan, että haastatteluiden pohjalta pyritään julkaisemaan tieteellinen artikkeli jossain alan konferenssissa.


Teema 1: Vuorovaikutus – nykytila ja toiveet

  • Millaista vuorovaikutusta kansalaisten kanssa hallinnon edustajat tarvitsevat ja haluavat? (siirsin tämän ekaksi, varmaan parempi yleisempi aloitus --Pirjo 3. maaliskuuta 2009 kello 10.08 (EET))
  • Kansalaisvaikuttamisen nykytila: ovatko kansalaiset jotenkin mukana päätöksenteossa (tai muussa yhteistyössä)
    • Onko olemassa jotain prosesseja ottaa ihmisiä mukaan päätöksentekoon?
    • Millaisia käytäntöjä ja työkaluja kansalaisosallistumisessa hyödynnetään?
  • Missä vaiheessa organisaation työprosesseja kansalaisosallistuminen tapahtuu tai pitäisi tapahtua (osallistumisen kriittinen kysymys on, pääseevätkö kansalaiset mukaan ennen kuin ensimmäistäkään viivaa on piirretty, kommentoimaan jo luotuja vaihtoehtoja vaiko vain antamaan palautetta jostakin suunnitelmasta)
  • Infopankin osalta lisäkysymyksiä:
    • Onko tietoa palvelun käyttäjämääristä?
    • Onko tiedossa maahanmuuttajayhteisöjä, joiden kautta voisi rekrytoida osallistujia maahanmuuttajacaseen (kuin Jolly Dragon)?

Teema 2: Julkishallinto datan lähteenä

  • millaista kansalaisten kannalta merkityksellistä/kiinnostavaa dataa on olemassa (tämän voisi kysyä alkuun --Pirjo 3. maaliskuuta 2009 kello 10.08 (EET))
  • mahdolliset fiidit, datavirrat ja aineistot
  • datan saatavuus sekä teknisesti että muuten


Teema 3: Palveluiden ideointi (kansalaisten ja hallinnon edustajien välisen vuorovaikutuksen kehittäminen sähköisten palveluiden avulla)

  • Visio ja haasteet "Jos maailma olisi kansalaisten ja hallinnon edustajien välisen vuorovaikutuksen osalta täydellinen, niin miten asiat toimisivat" ja sen jälkeen "Mikä estää visiota?"
  • Ja miten sosiaalinen media voisi auttaa (kansalaiskeskustelun ja vuorovaikutuksen lisäämisessä ja ”laadun” parantamisessa ja ihan konkreettisesti kansalaisten tiedontarpeeseen vastaamisessa ja ehkäpä joidenkin asioiden visualisoinnissa)
  • Kaksisuuntaisuus: Kansalaisten osallistuminen ajantasaisen informaation keruuseen ja innovointiin (organisaation tuottaman palvelun kehitykseen)
  • Konseptien ja ideoiden läpikäyminen. Mahdollisia pilot palveluita voidaan käsitellä haastateltavien organisaatiosta riippuen käymällä läpi konkreettisia palvelukonsepteja ja ideoimalla uusia konsepteja tai sitten suorempien kysymysten muodossa.
Ubiq paketti on kokonaisuudessaan kaikin puolin ok, mutta erityisesti tässä olisi hyvä tuoda selkeästi esiin, että kansalaiset tosiaan kykenevät muuhunkin kuin raakadatan kerämiseen. Esim. Afterdawnin digi-tv-boksi-osasto on huomattavasti kehittyneempi ominaisuuslistauksineen, vertailuineen, arviointeineen etc. kuin virallinen Digitv.fi. Eli haastattelutilanteessa oiisi hyvä tuoda selkeästi esiin myös innovointikyky ja sen mahdollisuudet. Tämä liittyy suoraan paitsi työpaketteihin, niin mashupeihin ylipäänsä. Joa kalaa on tarjolla, niin sille kyllä keksitään uutta käyttöä
(Ubiqin kommenttiin kansalaisten kyvystä liittyen) Olisi hyvä, jos tässä osiossa, erityisesti kohdassa kaksisuuntaisuus ja muutenkin, voitaisiin datan ja kerättävän informaation sijasta palata puhumaan tiedosta ja tiedon kehittämisestä ja karttumisesta. Siis retorisesti (sanavalinnoin) olisi hyvä viritellä haastattelun lopetus taas siihen suuntaan, mistä alussa lähdettiin liikkeelle: miten kansalaiset tietoineen ja ajatuksineen voisivat olla mukana yhdessä tekemässä ja toimimassa hallinnon kanssa. On tämä ajatus tietenkin koko haastattelurungon taustalla, mutta haastattelutilanteessa olisi hyvä muistaa (ja aktiivisesti ylläpitää), että ajatus vuorovaikutteisuudesta ja ehkäpä molemminpuolisesta voimaannuttamisesta (myös hallinto voimaantuu??) olisi vaikuttamassa koko haastattelun aikana. Ja että kakkososion (jossa puhutaan enemmän siitä datasta) jälkeen palattaisiin taas sille (idealistisemmalle?) tasolle, jolla vuorovaikutus nähtäisiin yhteisenä tiedon tekemisenä. --Aharju 6. maaliskuuta 2009 kello 12.53 (EET)

Lopetus

  • Haastattelun liittyminen pilotpalveluiden ideointiprosessiin (Somus-lupaus, aikataulu ja owela jatkojalostus, miten lopulliset pilotkohteet valitaan). Tiedustellaan alustavaa kiinnostusta osallistua jatkoon "miltä nyt tuntuu?".
  • Haastateltavan organisaation resursointimahdollisuudet ja halu osallistua somuksen pilotteihin ja jos niin miten intensiivisesti (datalähde vain yhteistyössä enemmänkin, asiantuntijoina ja kumppaneina)
  • Mahdollisuus sitoutua: löytyykö ihmisiä, jotka voisivat mahdollisesti osallistua aktiivisesti kansalaiskeskusteluun live-ryhmissä ja verkkokeskusteluna tutkimusjakson aikana (esim. 1 kk aktiivinen osallistuminen)
  • Somuksen tarjoama tuki piloteille
  • Yhteenveto tapaamisesta
  • Yhteenvetovideon nauhoittaminen


Haastatteluiden purku

Haastatteluiden purku suoritetaan siten että jokaisen haastattelunauhan kuuntelee kaksi tutkijaa, jotka tekevät nauhalta muistiinpanot ensin toisistaan riippumatta. Sen jälkeen muistiinpanoista koostetaan yksi maksimissaan kahden arkin tiivistelmä.

Kukin tutkija saa tehdä haastatteluiden purkamisen omasta näkökulmastaan ja painottaa omasta mielestään tärkeitä asioita, mutta erityisesti tulisi kiinnittää huomiota kaikkiin mahdollisesti kehittämiskelpoisiin palvelun aihioihin. Mielenkiintoiset ajankohdat nauhalla kannattaa merkitä ylös.

Alla on lueteltu tähän mennessä tehdyt haastattelut ja merkitty niille alustavat ehdotukset kuuntelijoiksi/purkajiksi. Yhden haastattelun kesto on aina vähän reilu tunti, joten samalla kirjoittaen haastattelun purusta pitäisi selvitä parissa tunnissa. Antti toimittaa tiedostot CD:llä samalla, kun tulee tapaamaan tutkijoita.

  • Ympäristö.fi: Pirjo + Antti
  • Ulkoministeriö: Kari + Antti
  • Oikeusministeriö: Auli + Antti
  • Helsinki: Auli + Antti
  • YLE: Petri K. + Antti
  • infopankki.fi: Pirjo + Antti
  • Eduskunta: Kari + Antti
Haettu osoitteesta http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Haastattelut_julkishallinnon_edustajille