Henkilökohtaiset työkalut

Parvi vs. verkosto

Tutkimus.parvi.fi

Loikkaa: valikkoon, hakuun

< Parvi-journaalin pääsivu

Sisällysluettelo

Mikroartikkelin tavoite

Tutkimusparven piirissä on sen syntyhetkistä lähtien joulukuussa 2007, puhuttu parvimaisesta organisoitumisesta. Useissa keskusteluista on käynyt ilmi, että ainakin osa Tutkimusparven osallistujista kokee sen edustavan uudenlaista organisoitumista. Organisoitumismuotoa on kutsuttu parveksi ja siinä toimimista parveiluksi (linkkejä?). Hajautunut nettivälitteinen toiminta ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Sitä on monesti hahmotettu verkoston käsitteen avulla (ks. esim. Castellsin informaatioteknologinen paradigma, Castells 2000, 69-72). Tässä miniartikkelissa pohditaan, mitä parvimaisuus ja verkostomaisuus tarkoittavat, ja arvioidaan, onko perusteltua puhua parvesta uudenlaisena organisoitumisen muotona. Artikkelin taustalla vaikuttavat Tutkimusparven jäsenien ajatukset ja havainnot yhteistoiminnasta. On syytä muistaa, että Tutkimusparvi ei välttämättä ole parvimainen organisaatio, vaikka sen nimessä mainitaan parvi-sana ja vaikka se tuntuu joistakin osallistujista uudelta ja parvimaiselta (näin tässä vaiheessa, kun artikkelista jossakin vaiheessa päädytään johonkin johtopäätökseen, voi olla mahdollista ottaa kantaa siihen minkälainen organisaatio Tutkimusparvi on).

Verkosto-käsitteestä

Verkosto on keino ymmärtää yksittäiset toimijat suurempana kokonaisuutena ja selittää monimutkaisten järjestelmien toimintaa ja ominaisuuksia eri osien välisillä yhteyksillä. Organisaation tarkastelu verkostona sisältää yksilöitä, näiden välisistä yhteyksiä ja mahdollisesti jonkinlaisen mediumin, jonka avulla toimijoiden vuorovaikutus on paikkariippumatonta. Verkosto on topologinen esitys tilasta. Verkoston toimijoiden välisten kytkentöjen ja vaikutussuhteiden ei automaattisesti nähdä muuttuvan ajan kuluessa, vaikka verkostossa tapahtuvaa ilmiötä käsiteltäisiinkin ajallisesti. Näin voidaan esimerkiksi käsitellä epidemian etenemistä verkostossa, joka itse näyttäytyy pysyvänä rakenteena. Toimijoiden väliset suhteet nähdään aina jossain hetkessä ja ne siksi ne näyttäytyvät pysyvinä ainakin tarkasteluhetken sisällä. Juhana: Jäin tätä miettimään ja aloin epäilemään onko todellisuudessa niin, ettei aika olisi keskeinen osa verkostoa... oon esim. lukenut juuri Tipping Pointia ja siinä esim. verkostot ja niiden kehitys, esim. tautiepidemiat, sisältävät selvästi sekä verkostonäkökulman ja aikaperspektiivin... Muuten verkostoa ei ole olemassa. tähän liittyvä artikkeli

Organisoitumisessa on jo kauan puhuttu verkosto-organisaatioista (lähteitä? Juhana: tähänkin sopii castells, voin poimia tarkemman lähteen kun pääsen duuniin tässä jotakin aiheesta). Aihe nousi ajankohtaiseksi kehityksessä, kun yritykset ryhtyivät muodostamaan alihankintaketjuja ja pyrkivät keskittymään omaan ydinosaamiseensa. (Juhana: tähänkin sopii castells, voin poimia tarkemman lähteen kun pääsen duuniin) Tämäntyyppinen verkostoajattelu perustuu prosessien ja arvoketjujen tunnistamiseen. Verkosto vaikuttaa vähintäänkin suunnatulta. Fordistinen liukuhihna-ajattelu näkyy (vs. produsage). <-- Juhana: Tota pitää perustella esim. esimerkillä.

Petri: Pitäisi tutkia mistä verkostoa ajattelussan käyttävät kirjoittajat kuten Castells repäisevät verkoston. Yksi arkitieteellinen lähde nykyään ovat varmastikin tietoverkot.

verkosto-käsitteen taustoja: sosiaalinen verkosto, graafiteoria

Parvi-käsitteestä

Parvi-käsitteellä on biologinen tausta. Sitä on käytetty melko vähän kuvaamaan ihmisten toimintaa. Petri: mulla tulee lähinnä mieleen hive-mind, muita?. Tiedon vaihtamisen sijaan siinä korostuu toiminta ja jatkuva toiminnan sääntely Juhana: onkohan sääntely paras mahdollinen termi?. Yksittäiset parven jäsenet ohjaavat toimintaansa lähiympäristönsä ja lähiyksilöiden perusteella. Ympäristön rooli päätöksenteossa on selvempi kuin verkosto-käsitteen kanssa. Parven jäsenet voivat jättää asynkronisia jälkiä ympäristöön (vrt. esim. muurahaisten jättämät hajuvihjeet) tai muokata ympäristöä (polkujen ja pesän rakentaminen). Tämän vuoksi parvimaisuus luonnehtii hyvin myös asynkronista Jaikun ja wikin käyttöä. Ne kummatkin eroavat puhtaasta signaalinvälityksestä siten, että Jaiku-keskustelut ja wiki-sivut ovat pysyviä nettiosoitteella osoitettavia jälkiä ja resursseja, joita muut parvelaiset voivat käyttää. Keskeinen toiminnan välittymisen muoto on matkiminen. Juhana: tässä musta hypättiin aika yllättäen nettiin. pitäisikö ensin pysyä käsitteessä abstraktimmalla tavalla ja vasta esim. omassa kappaleessaan käsitellä nettiä...

Petri: Parven ja yhteisön erojen käsittelylle on nyt oma artikkelinsa, johon tästä artikkelista voisi viitata. Hypoteesini on, että yhteisö määrittyy implisiittisen tai eksplisiittisen sopimuksen kautta kun taas parvi toiminnan ja välittömien tavoitteiden kautta

  • stigmergy

Parven ja verkoston eroista

Petri hypoteesini on, että parvi soveltuu verkostoa paremmin verkkovälitteisen wikejä ja jaikua hyödyntävän yhteistuotannon kuvailemiseen

  • verkostossa muuttumaton välittäjämedia - parvitoiminnassa muuttuva ympäristö ja toiminnan jäljet
  • -> erilainen tietokäsitys

Jos verkostonmaisuus herättää mielikuvan staattisista pysyvistä yhteyksistä tuntuu taas mielikuva parvesta piilottavan erot (esimerkiksi pitkäaikainen ystävyys) osallistujien välillä. Parvi metaforassa on hyvää se, että siinä yksittäinen parven jäsen näyttäytyy potentiaalisena koko parveen vaikuttavana toimijana ja aloitteentekijänä.


Tero: Näkisin aivan keskeisenä erona päämäärän olemassaolon. Verkoston muutoksessa ja toiminnassa ei ole päämäärää (ainakaan yksittäistä). Parvi pitäisi minusta määritellä niin, että parvella on aina oltava päämäärä (ainakin parven ollessa yleistilassaan, mietin että voiko parvi olla erilaisissa tiloissa). Eläinparvea kun miettii niin eikös lintuparvi ole lintuparvi vaan niin kauan kuin se lentää samaan suuntaan (eli on päämäärä). Tässä tuli myös mieleen, että biologian alalta luulisi varmasti löytyvän jonkun ihan pelkästään parvea ja parvikäyttäymistä käsittelevä teos. Tässä voisi siis olla mahdollisuus päästää määrittelyyn, että joukko on parvi silloin kun voidaan määritellä päämäärä ja kun päämäärää ei ole (parvi on hajaantunut) niin joukko on silloin verkosto. Tämä nyt tällaista alkupohdintaa omalta osalta, luultavasti ei ole näin yksinkertaisesta asiasta kyse.
Juhana: erittäin hyvä pointti Tero. Tossa voisi olla erittäin hyvä ja keskeinen pointti. Mites tossa ajatusketjussa erottuu yhteisö parvesta? Ainakin tietyntyyppisillä yhteisöillä on myös aina päämäärä...
Tero: Onko yhteisöllä päämäärä vai onko yhteisön jäsenillä vain yhteinen syy kuulua yhteisöön. Tässäkin tulee eläimet mieleen, eikös lauma ole yhteisö eli yhdessä eläviä yksilöitä. Lauman tai yhteisön jäsenet voivat muodostaa parven, jolloin sillä olisi yhteinen päämäärä. Esim. jaikulaiset voisivat olla yhteisö, mutta eivät parvi, koska ei ole yhteistä päämäärää. Parvi olisi sitten varmaan aika lähellä yhdistystä, koska silläkin on tarkoitus/päämäärä. Ero yhdistykseen voisi olla se, että parvessa päämäärä voi muuttua. Puolue ja parvi voisivat myös olla lähellä toisiaan. Parvi, jonka päämäärä on yhteiskunnallinen kehittäminen voisi olla puolue, jossa ei ole johtoa? Mikäs on järjestö? Tässä tulee nyt sitten vastaan kysymys top-down organisoitumisesta. Parvessahan ei kai saisi olla määriteltyä vallankäytön erittelyä parvilaisten kesken.
Pirjo: Päämäärä on varmaan yksi erottava tekijä ja toinen voisi olla toiminta. Verkosto kuvaa toimijoiden välisiä suhteita; parvi on aktiivinen toimija. Teron pohdintaa jatkaakseni: lintuparvi on lintuparvi vain niin kauan kuin se lentää. Osa parvea saattaa pyristellä myös eri suuntiin eikä kukaan välttämättä tiedä päämäärää. Jokin yhdessäolon viehätys tai turvallisuuden tunne (?) kuitenkin pitää parvea kasassa. Jos toimintaa (lentämistä) ei huomioida, vaan otetaan parvesta still-kuva, sitä voidaan tarkastella verkostona.
Juhana: Hyvää pohdintaa. Itse en ole kuitenkaan vakuuttunut vielä yhteisön päämäärättömyydestä. Olisiko tässä tarpeen siis miettiä mitä päämäärä voi olla? Eläimillä laumassa elämisen päämääränä voi olla parempi mahdollisuus hengissä selviämiseen. Esimerkiksi nyt vaikka susilauma, joka saalistaa yhdessä ja saa näin itselleen syötävää. Ja taas toisaalta sama "päämäärä" on myös kalaparvella, oman hengissä selviämisen maksimointi. Olisiko siis olemassa jotenkin erilaisia tai eriasteisia päämääriä, jotka erottaisivat parven yhteisöstä? Saatteko yhtään kiinni siitä, mitä tässä ajan takaa?
Petri: Ainakin yhdistyksillä, jotka lukisin yhteisöiksi, on menosti päämäärä.
Peeii: Tuliskohan tää nyt tähän? - 1) verkostoa sitoo jaettu intressi, kiinnostus (saada, tehdä, tuottaa ensisijaisesti itselleen, organisaatiolle(?)), 2) yhteisöä sitoo emootio, tunne yhteenkuulumisesta (verkkoyhteisöllisyydessä tunneside on usein väliaikaista ja/tai osittaista -> verkkoyhteisöllisyyskin on väliaikaista/osayhteisöllisyyttä), 3) parvea sitoo intentio, pyrkimys (joka ei kuitenkaan ole niin selkeä kuin päämäärä, 4) rihmastoa sitoo kolmiulotteinen ennakoimaton kasvu ja/tai taantuminen (kuolema), ja se tarvitsee usein(?)isännän. Verkosto, yhteisö, parvi ja rihmasto on eri asia kuin organisaatio (yhdistys, laitos, yritys jne. on organisaatio)- organisaatiolla on päämäärä (visio, missio, tehtävä, tavoitteet, säännöt jne.) Verkostoihin jne. liittyy jonkinlainen "vapaarakenteisuus", jota tuottaa ihmisten osallistuminen (osallisuus) ...

Johtopäätökset

  • lisäartikkelien tarve
    • johtajuus ja valta parvissa ja verkostoissa

Kirjallisuus

Castells, Manuel 2000 The Rise of the Network Society. (2nd ed.). The Information Age: Economy, Society and Culture. Volume I. Oxford: Blackwell Publishers.


Juhana: itselleni tulee mieleen ainakin seuraavat huomiot:

Verkosto

  • verkostossa ihmisten tai asioiden väliset suhteet / linkitykset tärkeitä
  • solmukohdat erityishuomion alla

Parvi

  • parvessa yhteinen päämäätä tärkeätä, ei ihmisten väliset linkitykset (toki nämäkin merkkaavat, mutta eivät ole huomion keskipisteenä)
  • toiminta ja toiminnan fokus erityishuomion alla
  • Lisäksi voisi pohtia parven ja yhteisön eroja. Onko itseasiassa suurin osa päämäärälähtöisistä "verkkoyhteisöistä" parvia? Missä menee yhteisön ja parven raja?
  • pe3:n slideshowsta: parvi on yksilön ja yhteisön välimaastossa...

Johtajuus

  • mitä on johtajuus/valta verkostoissa? seuraavassa mahdollisia lähteitä
    • sosiaalinen pääoma tms.
    • perinteinen hierarkkinen valta
    • hyväveliverkoston jäsenyydestä johtuva
    • ammattitaito / asiantuntemus
    • muuta?
  • mitä on johtajuus/valta parvessa? seuraavassa mahdollisia lähteitä
    • aktiivisuus
    • toimintalähtöinen, saavutuksiin perustuva kunnioitus
    • asiantuntijuus
    • sattuma (oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikealla aktiivisuus- ja aikaansaantiprofiililla)
    • muuta?

Petri: lisään tähän jotakin, mitens edetään ja yhdistellään:

Verkosto

  • taustalla ilmeisesti ajatus pysyvistä suhteista -> miten suhtautuu aikaan?
  • ilmeisesti painotus tiedon ja vaikutuksien välittymisessä -> miten suhtautuu yhteistuotantoon?

Parvi

  • jatkuvassa muutoksessa
  • ohjautuminen ympäristöön jätettyjen jälkien - "hajujen" - ja tehtyjen muokkauksien (myös pesän rakentaminen) perusteella

Juhana: tuli vielä mieleen verkoston ja rihmaston suhde. Rihmastomaisuudesta on kirjoittanut ainakin Engeström, joka pohtii rhizomen ja mycorrhizaen eroa (ja on siis itse mycorrhizaen puolella)... rihmasto taas on jossain määrin ehkä lähempänä parvea, vai onko?

Haettu osoitteesta http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Parvi_vs._verkosto